28.3.2019

Saitko potkut tai järkyttikö sote-sekoilu? Tutkijan 4 vinkkiä ikävien yllätysten kohtaamiseen: Lopeta myönteinen ajattelu ja tee vaikeita asioita

Mikä eteen, kun mieltä kalvaa epäilys omista taidoista ja huoli huomisesta – ja sekä oma pomo että maailmanjohtajat pommittavat kauheilla yllätyksillä? Tee asioita joista et pidä, neuvoo tutkija Jaana Venkula.

Tietokone simahtaa ja käppyrä katoaa seinältä. Jaana Venkula jatkaa puhumista silmää räpäyttämättä. Sivuhaaroja tulvivaa graafia ei enää näy, mutta Venkula pukee sen sanoiksi niin, että yleisö ymmärtää.

Hän onkin tullut Helsingin JHL-opistolle puhumaan siitä, kuinka ihminen voi voittaa yllättävien tilanteiden luoman epävarmuuden.

Venkula on sosiaalipsykologi, tutkija ja tietokirjailija, joka on luennoinut vuosikymmeniä ongelmanratkaisusta ja toimi pitkään tutkijana Helsingin yliopistossa.

Venkulan mukaan yritysten uudistuksia ei rakenneta työntekijöiden todellisuuden varaan eikä alaisia oteta mukaan yhteiseen kokonaisuuteen.

Hän kutsuu ilmiötä nimellä paniikkiin joutunut johtaminen. Siitä seuraa epävarmuutta – ja lopullinen häviäjä on työnantaja.

– Kun kuulin äitini kuolemasta, aloin välittömästi siivota.

– Esimerkiksi Nokia esitti palkkaavansa innovaatiokykyisiä ihmisiä, mutta käytännössä innovaatioiden tekeminen usein estettiin, hän toteaa.

Tuore esimerkki työelämän myllerryksestä on Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä. Motiivi kertoi tammikuussa yhtymälle siirtyneistä työntekijöistä, jotka kokevat olevansa pelinappuloita: tietoa valtavan uudistuksen tuomista muutoksista ei ole saatavilla ja arkea kalvaa epävarmuus.

Lue lisää: Keski-Uusimaa mylläsi soten – työntekijöitä kalvaa epävarmuus tulevasta: ”Semmoinen soppa, että tulee itkua ja hammasten kiristystä”

Koko maailma on nyt epävarma

Trump, brexit, ilmastonmuutos… Jaana Venkula vetää yhtäläisyysviivat yhteiskunnallisen ja työelämän kaaoksen välille. Tutkija kertoo, että nykyinen epävarmuuden kierre alkoi, kun Neuvostoliitto hajosi. Maailma globalisoitui. Työmarkkinoista tuli monimutkainen kokonaisuus, josta katosi varmuus.

Lue lisää: Motiivi Lontoossa: Pääseekö Suomesta enää Britanniaan töihin ja voidaanko brexit vielä perua? 10 kohtalonkysymystä Britannian EU-erosta

– Työelämä, puolueet ja työmarkkinajärjestöt kuitenkin jatkoivat toimimista vanhoilla jäykillä malleilla, vaikka shokkimuutoksen jälkeen olisi pitänyt osata haistaa uudet tuulet.

Kierre on voimistunut. Työntekijä ei voi olla varma, onko hänen ammattiaan huomenna olemassa. Samalla maailma on ottanut suurimman askeleensa yhteiskunnalliseen epävarmuuteen sitten toisen maailmansodan.

– Mitä kun tapahtuu jotakin todella odottamatonta, kuten Donald Trumpin voitto? Kuinka kohdata niin ennustamaton asia? Venkula kysyy.

Hän sanoo seuraavansa Yhdysvaltain poliittista tilannetta ”masokistisesti”, sillä se peilaa arjen epävarmuutta. Yhteiskuntaa vaivaa Venkulan mielestä sama ongelma kuin työelämää: tavallisia ihmisiä ei kuunnella.

– Esimerkiksi sote-uudistusta varten kuultiin lähinnä hallinnollisia asiantuntijoita, vaikka ensin olisi pitänyt kuulla työntekijöitä ja asiakkaita.

Samaan aikaan todellinen asiantuntijuus on suuressa vaarassa. Elämme maailmassa, jossa Yhdysvaltain presidentti voi perustaa asiantuntijatyöryhmän kieltämään ilmastonmuutoksen.

– Mitä vastenmielisempi tehtävä, sitä enemmän iloa.

Silti Venkula uskoo, että maailma voidaan palauttaa varmemmille urille niin kauan kuin itse kukin tiedostaa arkisten tekojensa eettiset seuraukset.

– Kun maailma järkkyy, meillä ei ole muuta kuin toisiimme luottaminen. Sillä tavalla keskitysleirillä olleetkin selvisivät.

Mitä pieni ihminen voi tehdä, kun pomo ja usein koko yhteiskunta pommittavat ikävillä yllätyksillä? Ainakin neljä asiaa.

1 Tee arkisia asioita

Kun epävarmuus syö mieltä, tarvitaan käytännön tekoja. Arkinen tekeminen erittää aivoihin dopamiinia, joka aiheuttaa mielihyvää.

Epävarmuutta voivat aiheuttaa sekä oma pomo että maailman pomot.

Epävarmuutta voivat aiheuttaa sekä oma pomo että maailman pomot.

Kun elämässäsi on kaaosta, tee mitä tahansa käytännöllistä. Se auttaa aina.

– Kun olet kohdannut järkyttävän yllätyksen kuten potkut, ala järjestellä ulkoisia asioita. Kun kuulin äitini kuolemasta, aloin välittömästi siivota. Se auttoi järjestämään sekavia ajatuksia, Jaana Venkula kertoo.

– Älä välitä, että johdolta tulee kaavoihin kangistuneita päätöksiä.

Arkisuus tulee viedä myös ajatteluun. Kun johto tekee paniikkiratkaisuja vailla kosketusta työntekijöiden arkeen, alaisen pitää käyttää järkeään. Vaikka työntekijä on toki johdon päätösten armoilla, hänen on mahdollista tuntea itse onnistuvansa.

– Älä siis välitä siitä, että johdolta tulee kaavoihin kangistuneita päätöksiä, Venkula neuvoo.

Vaikeiden asioiden tekeminen on kuin siivoisi järkytykset tiehensä: aivoissa vapautuu dopamiinia, sanoo Jaana Venkula.

Vaikeiden asioiden tekeminen on kuin siivoisi järkytykset tiehensä: aivoissa vapautuu dopamiinia, sanoo Jaana Venkula.

2 Tee vaikeita asioita

Ihmisen on tunnettava itsensä onnistujaksi. Jos johto ei siihen kannusta, on itsevarmuus löydettävä omasta toiminnasta.

– Voit kehittää toimintaasi ja ajatteluasi niin, että saat itse sisäisen kokemuksen siitä, että olet onnistuja.

Venkula patistaa tekemään asioita, jotka vaativat ponnistelua – lomallakin.

– Tee vaikeita asioita niin hyvin kuin pystyt. Mitä vastenmielisempi tehtävä, sitä enemmän siitä on sinulle iloa.

– Mieti kuinka paljon energiaa sinulta menisi tiskivuoren lykkäämiseen!

Venkulan sanoma on valovuosien päässä downshifting-trendeistä, joiden tarkoitus on vapauttaa nykyihminen suorittamisen paineista.

– Jos edessäsi on tiskivuori, mieti kuinka paljon energiaa sinulta menisi sen lykkäämiseen! Jopa rotilla erittyy mielihyvähormoneja, kun ne pääsevät ponnistelemaan. Ihmiseen tulee kokemus: olen pystyvä.

3 Tee käsillä

Venkulan mukaan tiedon suurin ongelma on, että siitä puuttuu taitoa.

– Saamme enemmän dataa kuin ikinä ennen, mutta ymmärtämisen kykymme on heikompi kuin koskaan.

– Kun maailma järkkyy, meillä ei ole muuta kuin toisiimme luottaminen.

Venkulalle digilaitteet näyttäytyvät pahimmillaan peikkoina, jotka tekevät ihmisestä passiivisen ja epävarman taidoistaan. Somen ja älylaitteiden orjuuttaman ihmisen tulisikin palata vanhaan kunnon käsillä tekemiseen.

– Viimeaikainen aivotutkimus osoittaa, että emme enää edes kirjoita käsillämme ja se vaikuttaa mielemme toimintaan, hän päivittelee.

– Tekoäly pystyy tuhoamaan maailman, mutta ei tekemään niitä asioita mitä ihmiset. Simpanssikin osaa painaa nappulaa.

Hautaa positiivinen ajattelu, niin mielenrauha on lähempänä.

Hautaa positiivinen ajattelu, niin mielenrauha on lähempänä.

4 Älä ajattele positiivisesti

Jaana Venkula on kuulunut kymmeniä vuosia akateemiseen eliittiin. Hän korostaa, että tieteilijän ja putkiasentajan työt eivät juuri poikkea toisistaan.

Kumpikin on opeteltavissa – ja kumpaankin kuuluu epävarmuus. Molemmissa tulee vastaan yllätyksiä ja järkytyksiäkin. Niistä voi selvitä arjen rohkeudella, kohtaamalla ne silmästä silmään.

– Hautaa positiivinen ajattelu. Konfliktit luovat ratkaisuja.

– Hautaa positiivinen ajattelu. Konfliktit luovat ratkaisuja. Työyhteisöt on ajettu usein mahdottomiin tilanteisiin positiivisella ajattelulla, Venkula sanoo.

– Epävarmuus on elämän perusolemus. Sen kokeminen on hyvän merkki. Pitää ottaa iloisesti vastaan jokainen yllättävä tilanne.